keskiviikko 27. toukokuuta 2009

Isoja tyttöjä

Kävin eilen kiduttamassa itseäni vaatekaupoissa, siellä kun on tänä päivänä yleismitotus, joka on tarkoitettu paperinukeille...Jos haluan paidan, joka ei jätä napaani näkyville tai housut, josta ei iloisesti hetimiten pilkahda kannikka jos toinenkin, on mentävä "isojen tyttöjen" osastolle. Sinne siis.
Katselin ympärilleni ja mielestäni kaikki kanssani vaatteita katselevat naiset olivat aivan normaalipainoisia, kyllähän nyt keski-ikä ja eletty elämä kasvattaa, jos ei nyt suoranaisesti rasvaa vyötärölle, niin ainakin löysää nahkaa tietyille alueille.
Poikkeuksiakin toki on, jos on rahaa ja aikaa, niin voi varmasti pitää itsestään hyvää huolta kauneuskirurgian ja henkilökohtaisen kunto-ohjaajan avulla. Se vain on niin, että me normitallaajat keskitymme työntekoon, perheeseen, ystäviin sekä erilaisiin harrasteisiin, siinä ei aina muista peiliin tuijottaa.
Naiset, jotka olivat katselemassa "upeiden naisten" vaatteita, olivat jotenkin alistuneen oloisia, vaivautuneita jopa.. Sanon teille heti nyt: Ihmisen keho on luotu vain tätä yhtä elämää varten ja se kuluu elämässä! On aivan oikein ja kunnioitettavaa, että olet huolehtinut perheelle ruuan pöytään joka päivä, pessyt heidän pyykkinsä ja raivannut sotkunsa jo vuosia, sen sijaan, että olisit keskittynyt vain itseesi! Sinä olet ainutlaatuinen sinä, eikä kenelläkään ole oikeutta määritellä sinua lihavaksi tai liian isoksi tietämättä sinusta yhtään mitään! Hei elämä on liian lyhyt jatkuvaan huonoon itsetuntoon siitä, miltä muka pitäisi näyttää!
Teki mieleni huutaa nämä asiat kanssasisarilleni, mutta hillitsin kuitenkin itseni. Nyt joku saattaa miettiä, millä oikeudella minä tätä paasaan? Sillä, että painoin aiemmin 120kiloa, laihdutin hullun lailla, sain bulimian, joka välillä vieläkin koettaa nostaa rumaa päätään... Ja sillä, että kuuntelen jatkuvasti ystävieni puheita siitä, etteivät he löydä tarpeeksi isoja vaatteita kohtuuhinnalla. Ja he eivät todellakaan ole mitään jättiläisiä!
Mielestäni vaateteollisuus voisi ottaa ensimmäisen harppauksen oikeaan suuntaan aloittamalla normaalikokoisten vaatteiden tuotannon. Kyllä kaikenlaista tuotetaan ihmisten tarpeisiin, mutta jos ei ole mallivartaloinen, ainoa vaate on iso T-paita tai miesten vaatteet, joilla saa itsensä piiloon. Koska lihava on ruma, näin meitä opetetaan, niin parasta on peittää kaikki, eikö vain?
No ei! Vaatteet ovat ihmiselle tärkeitä, varsinkin näillä leveysasteilla, etten sanoisi perustarve, tottakai niitä on saatava joka kokoa!
Kehoitan vaatimaan, joka kerta kun käytte vaatekaupassa, oikean kokoisia vaatteita.
Älkää miettikö sitä kotona pahoin mielin, vaan sanokaa se, jotta kaupassa huomataan, että kysyntää on! Ja vielä kehoitan etsimään käsiin "Shirley Valentine"-nimisen elokuvan, sen kun katsoo, muistaa taas rakastaa itseään ryppyineen ja rakkoineen ;)

Terveisin laiskanpulskea Tiina